No jospa sitä kertois vähän että mitäs kaikkea tässä elämässä on meneillään... Ja tällä tietty tarkoitan koulunkäyntiä (kröhöm) ja kursseja. Mulla oli jo etukäteen tiedossa että kakkosen syksy tulee olemaan iisi, paljon helpompi kuin fuksivuoden, mut jotenkin tuli silti yllätyksenä tää koulun vähyys. Tietysti tää ois nyt tarkoitettu siihen, että me ahkerat kakkospalleroiset luettaisiin aivot ruvella, tehtäis valmiiksi syväreitämme tai muulla tavoin osoittaisimme ahkeruutta. Nooooo... Not my style :D Tosin oon yrittäny vähän parantaa tapojani!
Meillä pyörii tällä hetkellä siis käytännössä kolme kurssia, ensimmäisenä kerrottakoon mielenkiintoisimmata eli Lääketieteellisestä YleisFysiologiasta. LYF aiheuttaa mulle kuitenkin jonkin sortin kakomisrefleksiä paristakin syystä. Ensinnäkin kurssi kestää ikuisuuden, lopputentti on vasta joulukuun alussa (herranjumala). Onneks väliin on kuitenkin tajuttu iskeä välitentti. Toinen syy on kurssin Galenosmuistuttavuus. Aktiopotentiaali, sydämen toimintakierto ja tehtävät, hermoston rakenne ja toiminta... Yök. Aiheena mielenkiintoisia joo, mutta heti tulee mieleen ne kaikki kaameet päivät, jolloin istuin milloin missäkin kirjastossa tankkaamassa noita asioita päähäni. Mielenkiintoisinta antia tällä kurssilla on ehdottomasi ollut kyllä harkat: tähän mennessä ollaan kuunneltu toisiltamme sydänäänet, katseltu istuma-asennon kuormittavuutta selälle EMG-harkassa ja otettu toisiltamme EKG:t (alla minun, todiste siitä etten ole sydämetön, hehhehheh luoja miten huono vitsi). Tulevaisuudessa päästään vielä ainakin ottamaan toisiltamme verinäytteitä!
Samaan aikaan meillä on tässä menossa YLeisPAtologiaa. YLPA muistuttaa mun silmiinkorviin liikaa histologiaa ollakseen oikeesti mielenkiintoista. Hirveet traumat keväältä. Just kun mä kuulin päässeeni marjapuurosta, niin jännästi asiaan palattiin nyt syksyllä. Kun keväällä opeteltiin tunnistamaan terveitä kudoksia, olis nyt tarkoitus tunnistaa sairastuneita kudoksia ja ilmeisestiehkä niiden sairauksia...? Näin hyvin oon messissä. :D Valitettavasti tää tuottaa päänvaivaa, koska en vieläkään tunnista kudoksia terveenä, puhumattakaan että se onnistuis sairaina :D tää kurssi on tosin jääny jotenkin LYF:n varjoon (kappas, eihän meillä oo ollu YLPAn luentoja yli kahteen viikkoon...) mut ei kyllä oo tähän mennessä vakuuttanut. Tosin musta paremmat luennoitsijat kuin histologiassa, tai jotenkin itselleni sopivammat.
Viimeisenä muttei vähäisimpänä on VPL. Mitäs tästä kurssista nyt sanois... Mulla oli alussa vähän valitettava asenneongelma tän kanssa. Ideana on siis harjoitella potilaskohtaamisia erilaisissa tilanteissa ensin kurssitoveriparin kanssa, ja myöhemmin näyttelijän kanssa. Tosin musta tää kurssi tulee vähän liian aikaisin. Kakkosella tähän asennoituu vielä vähän pilipalikurssina, kun potilaskohtaamiset tuntuvat olevan hämärässä tulevaisuudessa. Mä myös jotenkin kuvittelin kaikkivoipaisesti omaavani loistavat potilaankohtaamistaidot, eli musta tää harjoitus oli totaaliturha. Kunnes edellisessä harkassa tuli tilanne, jossa piti lääkärinä kysellä "raskaana olevalta potilaalta" hänen liiallisesta alkoholinkäytöstä. Itse seurasin sivusta kun kurssitoverit kävivät tilannetta läpi ja täytyy kyllä sanoa että hienosti hoitui homma kotiin. Musta ihan järkyttyvän vaikea tilanne, enkä oikein olisi tuossa osannut toimia. Tai että. Miten kysyä ja neuvoa nätisti, liikoja syyttelemättä ja samalla kuitenkin painokkaasti, onhan kyse sikiön terveydestä, ja tietysti myös äidin. En ehkä olekaan niin loistavan osaava tässä kuin aluksi ajattelin... Lääkärin kuitenkin tulee olla paljon muutakin kuin vaan ihmisläheinen ja sosiaalinen; lääkäri on tietysti asiakaspalvelija, mutta hänellä on myös aimoannos tietoa, jota potilaalla ei ole, ja hän on velvollinen huolehtimaan potilaan hyvinvoinnista. Toinen, luennolla käyty esimerkki, oli miten toimia tilanteessa jossa potilas on jo käytönnössä päättänyt oman diagnoosinsa ja "tietää jo hoitonsa". Nykyajan netti ja palvelut tarjoavat hurjasti tietoa, josta kuitenkin kaikki ei ensinnäkään ole oikein (Wikipedia ei tiiättekö aina kerro totuutta) ja toisekseen lääkäri näkee asiayhteydet eri tavalla kuin potilas ja netti - siihen hänet on koulutettu. Magneetti- tai muu kuvaus ei ole ilmaista, ja esim. röntgenkuva lisää tarpeettomana turhaan säteilyannosta. Joten, miten toimia? No siihen tässä nyt avaimia haetaankin.
Phuh, lauantaina jätän kuitenkin kaiken tämän taakseni ja suuntaan moikkaamaan Iso-Britannian kuningatarta ja hänen pihvinsyöjiään, onhan tässä oltu koto-Suomen kamaralla jo melkein kuusi viikkoa. Aika paeta.
PS: edellisyönä en saanut unta ja pyörinhyörin sängyssä vaikka kuinka pitkään. Tuloksena Nelly.comista ostettu kaheksankympin mekko. Onneks sen jälkeen alkoi unettamaan.
PPS: Onks väärin ottaa Lontoon matkalle mukaan mun uus ja upea New Yorkin opas? :D
toisiksi viimeinen kuva googlen kuvahausta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti