FiMSIC on Suomen Medisiinariliiton ulkoasiainvaliokunta, joka edustaa opiskelijoita IFMSA:ssa (International federation of Medical Students' Associations). Käytännössä jokainen joka kuuluu omaan lääketieteelliseen kiltaansa, kuuluu SML:n ja siten FiMSIC:n. FiMSIC:llä puolestaan on jokaisessa lääkiskaupungissa oma "alajärjestönsä", johon kuuluvat esimerkiksi vaihtovirkailijat. FiMSIC myös ystävällisesti järjestää erilaisia, kaikista kaupungeista tulleille tarkoitettuja, koulutuksia kuten esimerkiksi Kehy-koulutus, joka pidettiin Helsingissä 14.-15.4.
Kyseessä oli siis kehitysyhteistyöviikonloppu teemalla "Ihmisoikeudet ja terveys". Poikkeuksellisesti tänä vuonna siihen osallistui medisiinareiden lisäksi ilmeisesti ainakin muutama juristi, psykologi ja muita aiheeseen liittyvien alojen harjoittajia. Kyseessä oli siis kaksipäiväinen tapahtuma, joka suurimmaksi osaksi koostui luennoista eri aiheista sekä pienryhmistä.
Olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa koulutusviikonlopussa (aiemmin keväällä järjestetty SULLE-koulutus oli hieman erilainen, siitä enemmän täällä), ja täytyy kyllä sanoa että tykkäsin ja kovasti. Järjestelyt pelasivat loistavasti, tapahtuma pidettiin Lääkäritalolla joten sijainti oli erinomainen niillekin jotka tulivat kauempaa Helsingistä. Majoituskin oli järjestetty niille jotka sitä tarvitsivat.
Luentoja oli laidasta laitaan, mutta yhtenäistä oli luennoitsijoiden innostavuus. Olisipa joka ikinen päivä samanlainen lääkiksessä kun millaiset oli noi kaks päivää tuolla (ja huom. ymmärrän kyllä ettei se ole mahdollista, mut olishan se mukavaa). Luentoja pitivät muunmuassa Pia Puu-Oksanen Amnestylta aiheenaan Naisiin kohdistuva välivalta, Ilkka Taipale aiheenaan Rajoittaminen psykiatrisessa hoitotyössä, Jaana Kauppinen Pro-tukipisteestä aiheenan Ihmiskauppa sekä Paula Tiittala Global Clinicistä (tästä oli myös juttu ihan muutama viikko sitten Hesarissa). Luennot herättivät paljon ajatuksia siitä, miten minä tavallisena ihmisenä nyt ja tulevaisuudessa terveydenhuollon ammattilaisena voisin auttaa ja mihin pitäisi kiinnittää huomiota. En sano, että olisin kaikista asioista 100% samaa mieltä, mutta musta tärkeintä onkin ajatusten herättäminen, ei niinkään se että ollaan mielipiteiden suhteen yhtenäisiä (sitten on tietysti asioita joista ei vaan voi olla eri mieltä, kuten se että naisen lyöminen on väärin tai että kidutus on lainvastaista).
Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen ja onnellinen että tällaisia koulutuksia järjestetään ja meille annetaan mahdollisuus laajentaa tietämystämme ja osaamistamme, sekä tietysti eri aineiden opiskelijoiden kohtaaminen ja ajatusten jakaaminen. Itse osallistuin pienryhmään, jossa pohdittiin Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja oli ihan mieletöntä, että omassa pienryhmässäni oli yksi psykologian opiskelija, joka saattoi antaa meille oman näkökulmansa asiaan ja potilaan hoitoon. Mulla kertyi sivukaupalla muistiinpanoja joita on kiva lueskella näin jälkeenkinpäin. Tiivistettynä, jos teille tulee mahdollisuus osallistua tämän tapaiseen viikonloppuun, älkää epäröikö vaan menkää! :)
Loppuun vielä linkkejä kyseisistä aiheista, käykää lukemassa mielenkiintoisista aiheista.
Pro-tukipiste, artikkeli LL:ssä Global Clinicistä, Amnestyn Joku raja -kampanja sekä Kidutettujen kuntoutuskeskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti