I hear the call, and it comes from Amsterdam

Pahoittelen pidempää hiljaisuutta, tässä on ollut vaikka mitä ihmeellistä menossa. Viikonloppu meni totaalinollatessa ja ihanien ihmisten kanssa ollessa. Perjantaina kaverillani oli suuren luokan juhlat, joihin saapui ihmisiä aina etelästä asti. :D olipa hurjan mukavaa nähdä taas vanhoja lukukavereita, verrata erilaisia lääkiksiä (porukkaa oli Kuopiosta, Turusta ja Helsingistä, sekä muutama tuleva lääkisläinen!) ja muuten vaan jutustella. Kivat ihmiset tunnistaa siitä, että monen kuukauden näkymättömyydenkin jälkeen he vaan halaavat ja toteavat, että onpa sulla villi tukka. :D

Lauantain vietin sitten kotona maaten sohvalla ja katsellen aivan turhia televisio-ohjelmia. Ainut aktiivinen asia mitä tein oli roskien vieminen. :D Ihana fiilis, kun vaihteeksi sai viettää viikonlopun ilman, että tarvitsi lukea potea syyllisyyttä siitä ettei lue. Illasta kokoonnuimme porukalla mun luokse tekemään sushia, viisi tyttöä tekivät selvää suuresta määrästä sushia alta aikayksikön. Samalla suunnittelemme ensi kesää ja tärkeimpänä ensi kesän reilireittiämme! Jeeeeee, ihan superia. Mä en oo ikinä ollu reilaamassa, mutta monet mun kaverit kyllä on, ja ovat matkustusmuotoa suositelleet. Tarkoituksena on siis elokuussa viettää kolme viikkoa junan kyydissä Itä-Eurooppaa (muutamaa pikkuhyppäystä lukuunottamatta) ihmetellen. Jee, en jaksa odottaa, voikun kesä olisi jo sillä mallilla että voisi laskea päiviä reissuun. :) Voin jakaa reittimme myöhemmin, ja varmasti tänne tulee jossain vaiheessa lisää reilihypetystä, kiinnosti se teitä tai ei.

Sunnuntain vietinkin sitten samalla mallilla, eli mitään tekemättä paitsi että aikamoisen lenkin kävin vetäisemässä! Kuopiossa oli mitä ihmeellisin sää, aurinko paistoi ja linnut liversi ja tietkin ovat jo suurimmaksi osaksi sulia. Hiekkaa tosin on vielä kaikkialla, voisipa nekin jo puhaltaa pois. Anyway, en oo mikään juoksemisen suurin ystävä, joten kun GPS kertoi mun juosseen yli 10 kilsaa, olin aika huuli pyöreänä. :D

Mä oon hieman miettiny tän blogin kohtalua sitten kesäksi. Mites sitten kun a) asustelen Helsingissä, joten ei tarvitse siinä mielessä päivitellä b) olen töissä (teen kyllä syväreitä, eli syventäviä opintoja joten lääketieteen parissa pyöritään) mutta eipä oo kauheesti kerrottavaa, kun vaitiolovelvollisuus sitoo ja lisäksi ketä kiinnostaa se kun pyörittelen papereita päivästä toiseen. :D Asiaa pitää miettiä, ja jos on mielipiteitä niin anti tulla! Totta kai voin tehdä jotain lääkikseen valmistavia juttuja, mutta ei niistä riitä edes kesän joka viikolle. :)

Nyt tämä tyttö käy nukkumaan vain herätäkseen alle 6 tunnin päästä jotta voisi lähteä lentokentälle. Mulla on lentolippu Damiin, johon on merkitty mun ja mun mummin (kyllä, luitte oikein) nimet ja mä en todellakaan pelkää käyttää sitä! Ah ihanuutta. Joten palaillaan ehkä sen jälkeen, ajattelin tehdä vielä viimeisen-lukemisen-puserruksen-postauksen, toivottavasti kelepoo!

kuvat we heart it